Pientalorakentajan vastuut

Suunnittelu

Oman kodin tai talon suunnittelu alkaa aina itse, visioimalla omia toiveita, sijaintia, tiloja, näkymiä ja materiaaleja. Rakennushanke alkaa konkretisoitumaan, kun mukaan otetaan rakennussuunnittelija, joka alkaa muotoilemaan omista ajatuksista konkreettisia suunnitelmia – talon arkkitehtuuria.

Pääsuunnittelijan tehtävänä puolestaan on sovittaa kaikki eri suunnitelmat yhteen ja huolehtia siitä että kokonaisuus on teknisesti järkevästi toteutettavissa, toimiva, määräystenmukainen ja laadukas. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa mukaan myös kosteudenhallintakoordinaattori, sillä suunnitteluvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla on oleellinen merkitys rakennuksen kosteusteknisen toiminnan kannalta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun rakennetaan erikoisempia ratkaisuja.

Palaa alkuun

Työturvallisuus

Pientalotyömailla on runsaasti turvallisuushaasteita, enemmän kuin suurilla työmailla jossa rakennuttamisen hoitavat ammattilaiset. Haasteiden taustalla on usein tietämättömyys siitä, kenelle vastuu työturvallisuudesta kuuluu.

Pientalotyömaalla ei usein ole päätoteuttajaa, joka vastaisi työmaan turvallisuudesta. Tällöin vastuu jää rakennushankkeeseen ryhtyvälle, eli tulevaa kotiaan rakentavalle. Urakoitsijoilla ei useimmiten ole omaa työnjohtoa työmaalla ja lisäksi rakennuttaja saattaa itse tehdä rakennustöitä tai aputöitä ilman asianmukaista koulutusta työturvallisuuteen liittyen.

Vastaava työnjohtaja voi vastata työturvallisuudesta. Näin ei kuitenkaan automaattisesti tapahdu, vaan vastuu on siirrettävä sopimuksella. Tämän lisäksi on hyvä huomioida, että vastaava työnjohtaja ei voi todellisuudessa kovinkaan merkittävästi vaikuttaa työturvallisuuteen, mikäli hän ei säännöllisesti käy työmaalla.

Palaa alkuun

Kosteudenhallinta

Kukaan ei halua, että uudisrakennus on jo valmiiksi kosteusvaurioitunut, tai että se tulee vaurioitumaan heti elinkaarensa alkupäässä. Ei kosteusvaurio ole toivottu myöhemmässäkään vaiheessa, mutta rakennusaikana kosteudenhallintaan ja rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen voidaan merkittävästi vaikuttaa, niin hyvässä kuin pahassa.

Kosteudenhallintaan rakennushankkeessa on olemassa valmis konsepti – Kuivaketju10. Kuivaketju10:n käyttäminen tulisi alkaa suunnitteluvaiheessa, sillä vain kosteusteknisesti turvallisilla suunnitteluratkaisuilla voidaan toteuttaa terveellisiä taloja jotka eivät tule kärsimään kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista.

Kuivaketju10:ssä avainasemassa on kosteuskoordinaattori. Yhdessä rakennuttajan kanssa kosteuskoordinaattori suunnittelee Kuivaketju10 toteutuksen, joka tulee huomioida myös kaikissa urakkasopimuksissa, jotta urakoitsijoilta voidaan edellyttää sen mukaista toimintaa.

Kosteudenhallinnassa oleellisessa osassa on rakennustyön aikaisen sisäilmaolosuhteen hallinta ja seuranta. Sisäilman lämpötilaa ja kosteutta tulee seurata jatkuvasti, jotta voidaan varmistua riittävästä kuivumisesta. Dokumentit todellisista olosuhteista voivat lisäksi olla korvaamattoman arvokkaita jälkikäteen kun pyritään osoittamaan kosteudenhallinnassa onnistuminen.

Palaa alkuun

Laadunvalvonta

Rakentamisen laadunvalvonnan tarkoitus on varmistaa, että lopputulos on kaikin puolin toimiva, tarkoituksenmukainen, virheetön ja pitkäikäinen. Ammattimaisesti toimivat projektinjohto- tai pääurakoitsijat ovat kehittäneet toimintamallit, joiden avulla pyritään varmistamaan aliurakoitsijoiden työn suoritusten vastaavuus suhteessa suunnitelmiin.

Malliasennukset, maksuerätaulukot ja itselle luovutukset auttavat varmistamaan, että aliurakoitsijalla on edellytykset ja taloudellinen motivaatio tehdä oma suoritteensa kunnolla. Vertailukohtana työsuoritteen laadulle ovat mm. suunnitelmat, urakkasopimus, RT-kortit, rakentamista koskevat asetukset (rakentamismääräykset), RIL -ohjeet, hyvä rakennustapa sekä rakennusalan yleiset laatuvaatimukset.

Pientalotyömailla tällaisia käytänteitä ei yleensä noudateta, erityisesti silloin kun rakennusprojektia johtaa ensikertalainen. Valitettavan usein käy niin, että urakoitsijan ilmoitus töiden valmistumisesta tulee laskun muodossa ja asiakas maksaa laskun eräpäivään mennessä. Tällöin on riski, että puutteita huomataan vasta esimerkiksi vastaavan työnjohtajan käynnillä kuukauden päästä tai kun seuraavaa työvaihetta pitäisi päästä aloittamaan.

Kun lasku on maksettu ilman reklamaatiota, on ymmärrettävästi erittäin hankalaa ja toisinaan mahdotonta saada urakoitsijaa korjaamaan tehtyä työtä tai korvaamaan taloudellista haittaa.

Palaa alkuun

Aikataulu

Realistinen aikataulu on aina kaikkien osapuolten etu. Kun projektin eri vaiheet suunnitellaan järkevästi alussa, huomioiden hankkeen koko ja tyyppi, rakenneratkaisut, vuodenajat, rakennusvalvonnan aikataulu ja työvoiman saatavuus, saadaan projekti hoidettua sujuvasti alusta loppuun.

Jos aikataulu alkaa lipsua tai projekti ajautuu sellaiseen tilaan, jossa aikataulua ei varsinaisesti ole, tulee projektin etenemisestä erittäin hidasta. Aikataulujen sekavuus johtaa usein myös erimielisyyksiin urakoitsijoiden ja tilaajan välille, sillä urakoitsijoiden kannalta hitaasti etenevä työmaa jossa toimitaan reaktiivisesti, on hankala ja kallis hallittava työnjohdon ja materiaalitoimitusten kannalta.

Rakentamista tehdään luonnon armoilla eikä jokaista yksityiskohtaa koskaan suunnitella täysin valmiiksi, joten aikataulutusta ei ole tarkoituksenmukaista suunnitella etukäteen päivä- tai välttämättä edes viikkotasolla kovin pieninä kokonaisuuksina. Tärkeintä on järkevä kokonaiskuva, eli käsitys siitä milloin aloitetaan, montako kuukautta projektiin kuluu ennen kuin päästään muuttamaan ja mihin ajoittuvat isommat etapit.

Vastaava työnjohtaja voi konsultoida suunnitteluvaiheessa aikataulun suhteen, jotta se saadaan alusta lähtien oikeille raiteilleen. Samaten vastaava työnjohtaja voi konsultoida aikatauluun liittyen myös projektin edetessä, auttaen suunnittelemaan esimerkiksi lattiavalujen, elementtitoimitusten tmv. ajankohtia hyvissä ajoin etukäteen.

Palaa alkuun

Hankinnat

Projektiin liittyvien hankintatehtävien luonne vaihtelee todella paljon riippuen toteutustavasta. Avaimet -käteen toimitusta hankittaessa tehdään hankintoja lukumääräisesti vähemmän, mutta niihin liittyvien sopimusehtojen tulkinnassa, hintaneuvotteluissa sekä vastaanotossa on oltava erittäin tarkkana. Hartiapankkirakentaja, joka tekee itse osan työmaan töistä, tyypillisesti tekee lukumäärältään valtavan määrän pienhankintoja, joista suurin osa liittyy materiaaleihin ja tarvikkeisiin mutta myös erikoistöihin (LVIS, betonityöt, tasoitus- ja muuraustyöt, laatoitukset, vesieristykset jne.) tarvitaan usein runsaasti ulkopuolista apua.

Vastaava työnjohtaja voi projektin alussa auttaa varmistamaan, että kaikki oleelliset hankinnat on huomioitu budjetissa ja aikataulussa pysymistä ajatellen. Tässä vaiheessa voidaan myös suunnitella sitä, mihin hankintoihin vastaava työnjohtaja tulee liittymään esimerkiksi vertailemalla tarjouksia, tekemällä vastaanottotarkastuksen tmv.

Palaa alkuun

search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close